Pieniä ystäviä yössä

Kaksi pientä piikikästä sielua koskettivat minua, piikeillään eivät niin kaukaa satuttaneet. Toinen juoksi karkuun, pois sillan alta, kun sitä ihmettelin. Toinen koetti tehdä pakoaan ensikodin pihamaalta, mutta tie päättyi verkkoaitaan.

Lehdet tekivät alkuansa, aallot löivät rantaan. Komea oli se laskeva keväinen ilta, välkkyvät katuvalot, sydämessä ajan ja tunteiden palot.