Back to rutines.
Ensimmäinen kouluviikko takana ja nyt jo tuntuu se paine, että pitäisi olla tekemässä viikkoharjoituksia tietorakenteista, vaatimusmäärittelystä, ruotsista ja tilastotieteestä. Keväällä ei ollut kuin yksi kurssi, jossa oli viikkoharjoitukset, joten nyt joutuu taas totuttautumaan niihin. Keväällä oli puolestaan harkkatöitä kyllä ihan riittämiin, joten niiden vääntäminen lienee tuttua puuroa. Mutta se, että pääsee niihin rutiineihin kiinni on se ongelma! Kuinka saada organisoitua aikaa, kun on tottunut koko kesän vain lusmuilemaan, keksimään jotain kivempaa ja parempaa tekemistä.
Eilen oli ihan mukavaa olla töissä pitkästä aikaa, kun kerran viikko ja vähän päälle oli tässä taukoa edellisestä kerrasta. Parasta tuolla on kyllä oikeasti, kun pääsee näkemään kavereitaan - niin työkavereita kuin niitä satunnaisesti kassalla käyviä tuttuja. Jos olisi rasittavat työkaverit, uskon että kynnys irtisanoutumiseen olisi runsaasti matalampi. Nykyisellään ajatus siitä on vaikea, sillä toisaalta tiedän etten saisi juurikaan tienata tulorajojen takia, mutta toisaalta aina tarvitsee sitä ylimääräistä rahaa, kun haluaisi säästää jne. Opiskelu ja työnteko on kyllä oikeasti melkoista häviötä koko homma. Mutta enköhän minä jatka ainakin vuoden vaihteeseen, jos emme satu muuttamaan eri puolelle Tamperetta ennen sitä. Saapi nähdä mikä tilanne ensi vuonna on tulojen ja tulorajojen kanssa...
Pyöräilykierre katkesi torstaina, kun meninkin bussilla luennolle. Alkuviikosta olisi kuitenkin taas tarkoitus pyöräillä. En vain ole oikein saanut päätettyä missä vaiheessa olisi taktisinta ladata se kuukausikortti tai rahaa. Ma 16km, ti 16km, ke 20km...yht 52km. Jos huomenna saisi pyöräiltyä jonkin verran lisää niin voisi silti olla jotakuinkin tyytyväinen viikkoon.
Asuntoja voisi huomenna taas käydä katsomassa. Edellinen asunto mihin jo päätettiin muuttaa, meni juuri ennen kuin päästiin katsomaan sitä toista kertaa. Viime yön näin unta seuraavasta asunnosta...saa nähdä tuleeko olemaan yhtään samalainen kuin unessa.
Mut joo, kohta töihin. Kahdeksan tuntia ihanuutta.
Eilen oli ihan mukavaa olla töissä pitkästä aikaa, kun kerran viikko ja vähän päälle oli tässä taukoa edellisestä kerrasta. Parasta tuolla on kyllä oikeasti, kun pääsee näkemään kavereitaan - niin työkavereita kuin niitä satunnaisesti kassalla käyviä tuttuja. Jos olisi rasittavat työkaverit, uskon että kynnys irtisanoutumiseen olisi runsaasti matalampi. Nykyisellään ajatus siitä on vaikea, sillä toisaalta tiedän etten saisi juurikaan tienata tulorajojen takia, mutta toisaalta aina tarvitsee sitä ylimääräistä rahaa, kun haluaisi säästää jne. Opiskelu ja työnteko on kyllä oikeasti melkoista häviötä koko homma. Mutta enköhän minä jatka ainakin vuoden vaihteeseen, jos emme satu muuttamaan eri puolelle Tamperetta ennen sitä. Saapi nähdä mikä tilanne ensi vuonna on tulojen ja tulorajojen kanssa...
Pyöräilykierre katkesi torstaina, kun meninkin bussilla luennolle. Alkuviikosta olisi kuitenkin taas tarkoitus pyöräillä. En vain ole oikein saanut päätettyä missä vaiheessa olisi taktisinta ladata se kuukausikortti tai rahaa. Ma 16km, ti 16km, ke 20km...yht 52km. Jos huomenna saisi pyöräiltyä jonkin verran lisää niin voisi silti olla jotakuinkin tyytyväinen viikkoon.
Asuntoja voisi huomenna taas käydä katsomassa. Edellinen asunto mihin jo päätettiin muuttaa, meni juuri ennen kuin päästiin katsomaan sitä toista kertaa. Viime yön näin unta seuraavasta asunnosta...saa nähdä tuleeko olemaan yhtään samalainen kuin unessa.
Mut joo, kohta töihin. Kahdeksan tuntia ihanuutta.
posted by Monday6am @ 09:10
4 Comments:
At 10 syyskuuta, 2005 19:04,
Anonyymi said…
Jooh, minustakin eka viikko tuntui aivan helvetin vaikealta. Tuntui, että työpaineet löi kunnolla päälle, luento meni jokseenkin perseelleen, eikä koulujutuista ole hajuakaan. En ole uskaltanut edes laskea, paljonko noppia tältä syksyltä tulee.
Onneksi Taika hoiti meidän tutorryhmän hommia, itsellä ei olisi riittänyt mitenkään aika. Täytyy muistaa kiittää häntä vielä. Pelottaa, miten käy ensi viikolla kun viikkoharkatkin alkaa. Vielä kun ehtisi uimassa käymään joskus, saisi edes päätä tuuletettua.
Työpaineet tuntuu ainakin meikäläisellä korreloimaan suoraan ihmissuhteiden onnistumisen kanssa. Viime viikolla tuntui menevän about joka homma tietyssä mielessä perseelleen. Vihoittelin ystäville ilman syytä, ja onnistuin jälleen sekoilemaan tutustumissaunalla.
Kun nyt noista JWT-luennoista selviäisi, niin saisi vähän levähtää. Tietty voisin vetää ne luennot aivan perseelleen, mutta sen verran velvollisuudentuntoa on että haluan kurssilaisten oikeasti oppivankin jotain.
At 13 syyskuuta, 2005 08:28,
Monday6am said…
Täytyy sanoa, että on kyllä onni, etten saanut nyt niitä assarin hommia, koska se jos mikä olisi varmasti saanut stressin nousemaan samantien aika korkealle.
Suosittelisin kyllä, että vedät ne JWT:n luennot siten, että kaikki jotain oppivat. Et saa kuin huonon mielen ja maineen, jos "vedä ne aivan perseelleen". Ehkä pitäisi tulla kurkkaamaan luentoasi joku kerta. :)
Toivottavasti tästä viikosta tulee sinulle jo helpompi. Onko teillä vielä tutorointijuttuja paljon?
At 15 syyskuuta, 2005 23:47,
Anonyymi said…
Päätin jo kesällä, että jos lähden pitämään niitä luentoja, pidän ne kunnolla vaikka kuolisin siihen. Toisella kerralla olin jo huomattavasti paremmin varautunut, ja homma sujui paremmin. Kuitenkin toisaalta pidän opettamisesta, enkä koe ahdistavaksi sadan hengen edessä puhumista. Se on itse asiassa ihan kiva tunne kun kaikki seuraavat hiljaa ja kuuntelevat mitä juuri minulla on sanottavaa :)
Tämä viikko on sujunut jo paremmin. Kasaribileissä oli oikein kivaa, harmi ettet sinä sitten ilmestynyt. Ainoa mikä jäi harmittamaan, oli Seitsemisen-retken peruuntuminen. Jostain syystä ihmiset eivät vaan ole jaksaneet lähteä. Odotin tuota innolla.
Meidän on pitänyt viedä oma ja kummiryhmä tutustumaan Rajaportin saunalle ja Pispalan pulteriin, mutta joka viikolla tuntuu olevan jotain Luupin ohjelmaa siten, ettei oikein voida järjestää. Ensi keskiviikkona pitäisi mennä Ilmariin pelailemaan. Kovasti tekisi mieli viettää aikaa tutorryhmän kanssa, meillä on oikein mukava ryhmä - paljon aktiivisia fukseja. Ja oikein mukava tutorpari :)
At 16 syyskuuta, 2005 10:08,
Monday6am said…
Empä oo muuten itekään käyny siellä Rajaportilla enkä Pulterissa ja molempiin ois tosi mukava tutustua. Joo, mulla jäi ne Kolmiot sitten väliin, kun jäin kotiin ressaamaan yhtä asuntoa, jota mennään tässä parin tunnin sisään taas kattoon.
Kävin eilen kuitenkin Titen järkkäämissä Senssibileissä Kantri Starissa. Oli oikein hauskaa. Melkein tekee mieli uskoa, että hauskempaa kuin Kolmiossa ois mulla ollut.
Lähetä kommentti
<< Home