Lauttasaaren linjalla

Tutut hiukset, tummemmat silti,
profiili vuosien, ei kovin monen takaa,
saapuu pitkin käytävää,
tarkkailen, koetan varmistaa tunnenko.

Juuri silloin silmäparimme kohtaavat,
hän painaa katseen alas, mutta
heijastaa ne välittömästi takaisin kasvoilleni.

Kumpikin tunnistaa, aivan varmasti,
mutta yhteys on heikko,
konteksti väärä.

Hymyilen varovaisesti,
kun hän lipuu ohitseni ja
katoaa linja-auton takaosaan,
menneisyyteeni.