Purjehtimassa pois arjen todellisuudesta

Minun sister-in-law (kertokaa pliis mitä se on suomeksi) oli täällä pari päivää pääsykokeissa ja yöpyi luonani. Se oli kyllä mukavaa vaihtelua. Toisena iltana talsimme ilta-auringossa saaren rantoja pitkin ja päädyimme eräälle todella rauhalliselle kalliolle, mistä oli maisemat merelle saaristoon ja useita purjeveneitä näkyi seilailemassa. Juuri kun pääsimme kalliolle seisomaan, pamahti ase jossain ja säikähdimme aivan hirveästi. Ihan rannassa oli nimittäin sorsia ja vähän matkan päässä joutsenia. Ensimmäinen reaktio oli, että ei juma, ampuuko täällä joku lintuja ja että kohta lähtee henki. Toinen reaktio oli, että joku ampuu, kun olimme yksityisalueella (poliisien lomamökki vieressä). Nopeita reaktioita kyllä ja meni hetki, että tajusi, että noin 100m päässä rannasta kellui vene kiinnitettynä paikalleen ja sieltä oli luultavasti juuri ammuttu - ilmaan. Käynnissä oli nimittäin purjehduskilpailu ja voittaja oli juuri saapunut maaliin.

Istuskelimme auringossa, ihailimme merimaisemia ja seurasimme puuduttavaa purjehduskilpailua (veneet etenivät etanavauhtia) ja emme voineet kuin päivitellä sitä kuinka voi olla mahdollista, että asuu kiven heiton päässä Helsingin keskustasta, mutta kun kävelee kilometrin niin yhtäkkiä onkin aivan järjettömän kauniissa luonnon maisemissa, merta ja saaristoa ympärillä - aivan kuin olisi jossain toisaalla, jossain todella kaukana kaupungista.